Amerikkalainen jalkapallo rakensi oman 3-tason valmentajakoulutuksen
11.6.2010
|
Louisianan pelaajat harjoituksissa. Kuva: Timo Kauppi.
Suomalaisvalmentajat. Kuva: Risto Kivelä.
Heikki Halttunen esitteli amerikkalaisen jalkapallon kehittämistyötä VOK-messuilla maaliskuussa.
Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen (VOK) neljän hankekauden aikana valmentaja- ja ohjaajakoulutusta on kehitetty 43 lajiliitossa. Mukaan on mahtunut sekä suuria että pieniä lajeja, monivuotista kehittämistä ja kertaluontoisia ponnistuksia, oman lajin työstämistä ja yhteistyöprojekteja. Amerikkalainen jalkapallo on hieno esimerkki pienestä lajista, joka on kehittänyt valmentaja- ja ohjaajakoulutustaan omista lähtökohdistaan, pienin askelin. ”VOK-hankkeessa mukana olleet liitot ovat keskenään hyvin erilaisia. Suurten lajien etuna on vaikuttavuus, pienet lajit taas ovat ketteriä ja innovatiivisia. Amerikkalainen jalkapallo on malliesimerkki pienen lajin hienosta ja tuloksellisesta kehittämistyöstä. Lajin omista lähtökohdista rakennettu koulutusjärjestelmä ja kansainvälinen yhteistyö osana koulutusta sopivat malliksi myös muille”, SLU:n koulutuspäällikkö Pulmu Puonti sanoo. VOK-hankkeen toisen hankehaun alkaessa keväällä 2007, Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon liitossa käynnisteltiin juuri lajin koulutusjärjestelmän kehittämistä. VOK-hanke ja sen tarjoama rahoitus tuli juuri sopivaan aikaan ja hyväksi kumppaniksi lajin koulutuksen kehittämiseen. Amerikkalainen jalkapallo on tehnyt kehittämistyötä VOK-hankkeen avulla kolmella hankekaudella. ”Jotta laji voi pysyä elinvoimaisena, sille tarvitaan ehdottomasi toimiva koulutusjärjestelmä. Meille rakennettiin 1-tason koulutus vuosina 2003–2004. VOK-hankkeen myötävaikutuksella olemme pystyneet rakentamaan lajin valmentajakoulutukseen myös tasot 2 ja 3, ja samalla kokonaisen koulutusjärjestelmän”, Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liiton nuoriso- ja koulutuspäällikkö Heikki Halttunen kertoo. Amerikkalainen jalkapallo on melko pieni laji Suomessa. Liitto perustettiin 1979 ja lajilla on noin 1 600 lisenssipelaajaa ja 100 joukkuetta eri sarjoissa. Harvalla pienellä lajilla on omaa 3-tason valmentajakoulutusta. Amerikkalaiselle jalkapallolle oman 3-taon rakentaminen oli kuitenkin selvää. Lajin vaatimukset ovat niin laajat ja valmentajan osaamiselta vaaditaan paljon, joten 2-tason jälkeen jatkaminen tuntui tarpeelliselta. ”Täytyy myöntää että oman 3-tason rakentaminen tuntui etukäteen suurelta mammutilta, johon ei oikein millään tahtonut päästä kiinni. Meille VOK-perusteet toimi suurena apuna ja rakenteen jäsentäjänä. Sen avulla pystyimme pilkkomaan kokonaisuutta sopiviin lohkoihin, määrittelemään koulutuksen tavoitteita ja rakentamaan sisältöjä. Lopulta koulutuksen rakenne syntyi yllättävän helposti”, Halttunen kertoo. Lähijaksoja, etätyötä ja kansainvälisyyttäReilun vuoden kestävä 3-tason valmentajakoulutus koostuu kolmesta osasta. Yhden niistä muodostavat seitsemän lähijaksoa ja muu omaehtoinen opiskelu. Yksi kolmannes puolestaan koostuu etätyöskentelystä ja työssä oppimisesta omassa joukkueessa. Tähän sisältyy myös kirjallinen lopputyö ja oman valmennusmateriaalin tuottaminen. Koulutuksessa syntyvää suomenkielistä materiaalia käytetään jatkossa koulutusmateriaalina. Viimeinen kolmannes opinnoista koostuu viikon opintomatkasta lajin syntysijoille USA:an. Pilottiryhmän valmentajat maksoivat omakustantanteisesti matkat Pinevilleen, jossa Louisiana College sijaitsee. Liiton ja yliopiston yhteistyösopimuksen avulla ruokailut olivat subventoituja ja majoitus ilmainen. Kurssilaisten opintopäivät sisälsivät yliopistojoukkueen kevätharjoitusten seuraamista, valmentajien kokouksia, videopalavereja ja varta vasten suomalaisille räätälöityjä luentoja. Kurssilaiset raportoivat myöhemmin oppimispäiväkirjan muodossa matkastaan. Louisiana Collegen valmentajistosta Buch Buchanan toimi koko viikon ajan ryhmän kouluttajana. Hän valjasti myös kahdeksan muuta valmentajaa jakamaan tietämystään omilta erikoisalueiltaan. "Opintomatka oli intensiivinen ja erittäin antoisa. Se tarjosi paljon uutta ajateltavaa, päivitettyä tietoa ja ennen kaikkea piristystä omaan valmennusuraan. Harjoitusten intensiteetti on valtava ja ne on suunniteltu ja harkittu tarkkaan. Suomalaisvalmentajat olivat todella innostuneita tästä mahdollisuudesta syventää valmennustietouttaan ammattimaisessa ympäristössä. Samaan hengenvetoon suomalaiset totesivat, että Suomessa tehdään jo paljon oikeita asioita. Lajikoulutuksen lisäksi ryhmä tutustui louisianalaiseen elämäntapaan ja väkevään ruokakulttuuriin lämmittävän kevätauringon alla. Suosittelen ehdottomasti vastaavaa ulkomaista yhteistyötä myös muille lajeille", Halttunen sanoo. Amerikkalaisen jalkapallon koulutusta on kehitetty päätoimisen työntekijän eli Halttusen johdolla. Käytännössä kehittämistyö on kuitenkin ollut osa-aikatyötä, sillä Halttunen toimii samalla myös liiton nuorisopäällikkönä. Tämän lisäksi kehittämisessä ja sisältöjen rakentamisessa on käytetty noin viiden hengen sparrausryhmää, jossa kaikilla on sekä lajitaustaa että muuta osaamista liikunnan saralla. ”Meille on ollut suuri onnistuminen jo itsessään se, että olemme saaneet aikaiseksi lajille koulutusjärjestelmän, jonka avulla voimme kehittää lajin suomalaista valmennusta sopimaan entistä paremmin suomalaisiin olosuhteisiin. On myös hienoa nähdä, kun asiasta innostuneet coachit pysyvät mukana ja tulevat kursseille kouluttautumaan. Myös 3-tasolle tuotu mentorointi on toiminut menetelmänä hyvin. Sen avulla pyritään nostamaan esiin etenkin arkipäivän haasteita ja ongelmia”, Halttunen kertoo. Haastepuolelta löytyy aikataulujen yhteensovittaminen sekä asiantuntijoiden että kurssilaisten kanssa. Tämä taitaa olla yleinen ongelma jokaisessa liitossa. Pienelle ja kehittämishaluiselle lajille Halttunen suosittelee erityisesti sähköisen oppimisalusta hankkimista. Se helpottaa montaa asiaa kuten ajankäyttöä, itseopiskelua ja yhteydenpitoa lähijaksojen välillä. ”Meidän näkökulmastamme hankepäivät ja kaikki sparrauskeskustelut muiden liittojen ja koulutuksen asiantuntijoiden kanssa ovat olleet VOK-hankkeessa kaikkein hyödyllisintä. Ne auttavat avartamaan omaa näkökulmaa ja tuovat perspektiiviä ja kontakteja oman lajin ulkopuolelta”. Halttunen sanoo.
Teksti: Soile Koskela |
