VOK toimintamalli

Kuvio 1: Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne.

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus Suomessa

Suomessa siirryttiin vuonna 1994 nykyiseen viisiportaiseen valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmään. Se perustuu ENSSEE:n (European Network of Sport Science, Education & Employment) yleiseurooppalaiseen vertailujärjestelmään.

Suomalainen valmentaja- ja ohjaajakoulutus jakautuu tällä hetkellä lajiliittojohtoiseen (tasot 1-3), ammatilliseen (taso 4) ja korkeakoulussa tapahtuvaan koulutukseen (taso 5).

Tasojen 1-3, joihin tämä Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteet liittyy, koulutuksesta vastaavat lajiliitot yhteistyössä mm. aluejärjestöjen ja urheiluopistojen kanssa. Valmentajan ammattitutkinto ja Valmentajan erikoisammattitutkinto ovat portaikon 4-tasoa. Ne ovat näyttötutkintoja, ja pohjautuvat Opetushallituksen tutkintojen perusteisiin.

Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen korkeimman, 5-tason, voi saavuttaa suorittamalla Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen ylempään korkeakoulututkintoon valmistavan valmennus- ja testausopin maisterikoulutuksen (300 op). Sen lisäksi tiedekunta myöntää 5+ -todistuksen opintojen jälkeisen valmennuskokemuksen ja tieteellisen työn perusteella.

Liikunnanohjauksen perustutkinto (120 ov) ja ammattikorkeakoulujen liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmat (210 op) sijoittuvat tasoille 2-5 niiden laajuuksien ja sisältöjen mukaan.

Lajiliitot lukevat muiden koulutusohjelmien ja tutkintojen opintoja hyväksi valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen tasoille 1-3 erikseen sovittavalla tavalla.

Myös Työväen Urheiluliitto ja Finlands Svenska Idrott tuottavat lajiliittojen valmentaja- ja ohjaajakoulutusta tukevia koulutuspalveluja.